Talvipäivänseisaus on päivä, jolloin valo alkaa lisääntyä ja päivät pidentyä. Tätä päivää on juhlittu seremonioin tuhansien vuosien ajan; on keräännytty yhteen tulen ympärille, sytytetty kynttilöitä ja soihtuja, kerrottu tarinoita. Ihmiset ja myös planeetta Maa kaipaavat valon palaamista. Ihmisten mielissä tämä kaipuu saa ilmaisunsa valon juhlana, valon palaamisena maailmaan. Energiat, jotka johtavat talvipäivänseisaukseen ovat hyvin erilaisia kuin ne, jotka vallitsevat valon lisääntyessä. Tätä valon juhlaa on vietetty jo kauan ennen kristinuskon syntymää. Se on hyvin vanha traditio, jota vietettiin lähes kaikissa kulttuureissa. Kristilliseen perinteeseen se otettiin kenties syrjäyttämään pakanalliset valonjuhlat, joita vietettiin juuri noihin aikoihin. Kristuksen syntymää juhlitaan samoihin aikoihin, kun valo palaa maailmaan.
Jeesus ei syntynyt jouluna, mutta kristinuskossa sitä pidetään Jeesuksen, Kristuksen syntymäpäivänä. Historiallinen henkilö Jeesus oli suuri henkinen opettaja. Hänen tehtävänään oli tuoda esiin kristinuskon ideologia, hän jätti perinnöksi hengen symbolin. Kristinusko omaksui tämän vanhan valotradition ja teki siitä Kristuksen syntymäpäivän, valon syntymän, valon, joka pelastaa. Itsen valo ja sen heijastuma tuovat maailmaan pelastavan armon, joka, kuten kristityt sanovat, pelastaa synniltä. Synti on itse asiassa tietämättömyyden huntu, joka peittää silmät; niinpä vääriä tekoja tehdään tietämättömyydestä.
Laajemmin käsitettynä Kristus, joka syntyy, Kristus-lapsi, on Itsen valaistunut henki, jonka syntymää juhlitaan jouluna. Tämä on mitä sopivin aika juhlia hengen valon syntymistä maailmaan. Kristus ei tarkoita vain historiallista henkilöä, vaan myös rakkauden ja henkisen valon syntymistä ja kasvamista tästä päivästä. Tämä voi olla fyysistä valoa tai henkistä valoa; valon syttymistä ihmisen sisälle ja ulkopuolelle.
Joululahjojen antamisen traditio tulee kristinuskon joulusaagasta, jossa itämaan tietäjät toivat lahjoja Kristus-lapselle. Tarinat ovat hyvä keino opettaa ihmisiä. Symbolisesti kaikki materiaalinen vauraus annetaan lahjoina hengelle, jonka arvo on mittaamaton. Lahjat annetaan Kristus-hengelle ja toisillemme muistaen sisäistä henkistä Itseä meissä jokaisessa. Ihmiset ovat luoneet tämän sisäisen viisauden tradition, jossa muistetaan, että Kristus, Tietoisuus, jumalainen rakkaus, Henki, on syntynyt maailmaan ja tätä Henkeä kunnioitetaan tässä rituaalissa.
Niinpä joulu, joka sijoittuu kalenterissa hyvin lähelle talvipäivänseisausta, on osa perinnettämme, joka tuo esiin sen syvimmän merkityksen. Vietä sitä syvällä kunnioituksella. Anna kaikki vauraus jumalaiselle valolle meissä jokaisessa ja muista Kristus-valoa, joka syntyy maailmaan, näyttää tien pimeydestä valoon, kuolemasta kuolemattomuuteen. Tämä on oikea hetki sen muistamiselle.
Liisa Kannisto, acarya Sarasvati Ma
