Voimaeläimet ja luonnonhenget


- Mitä ovat voimaeläimet ja onko niillä merkitystä henkisen tien kulkijalle?

Ne liittyvät eri kulttuureihin, ja eri kulttuureissa henkimaailma nähdään eri tavoilla. Intialaisessa kulttuurissa esiintyvät devat (jumaluudet) ja devayonit (eräänlaiset valokehot) auttavat henkisissä harjoituksissa, auttavat edistymään henkisellä tiellä. Kristillisissä yhteiskunnissa puhutaan enkeleistä; on kokonainen enkelijoukko auttamassa ihmisiä erilaisissa tarpeissa, henkisissä ja muissa. Nämä ovat astraalimaailman olentoja jotka auttavat yksilöiden henkistä ja psyykkistä kehitystä. Ne auttavat maapallon piirissä, mutta niiden kehot eivät ole materiaalisia, vaan ne tulevat toisesta ulottuvuudesta. Niiden kehossa ei ole juurikaan aineen kiinteää olomuotoa, ne ovat psyykkisiä olentoja.

Näitä auttavia olentoja ilmenee eri kulttuureissa, joissa ne ymmärretään eri lailla. Kristillisessä traditiossa niitä kutsutaan enkeleiksi, hindulaisessa perinteessä ne nähdään valoilmiöinä joita kutsutaan devayoneiksi, ja monissa shamanistisissa traditioissa noiden auttavien olentojen henkiä voidaan nähdä kun matkataan aliseen tai yliseen, henkimaailman eri ulottuvuuksiin.

On myös totta että monissa kulttuureissa on nähty auttavia olentoja eläimen hahmossa, ja jumalien ajateltiin ottavan avukseen auttavia henkiä. Hindulaisessa, tiibetiläisessä, kreikkalaisessa, buddhalaisessa kulttuureissa on jumalia ja jumalattaria, kristinuskossa on pyhimyksiä. Tämän lisäksi kaikissa kulttuureissa on astraaliolentoja, enkeleitä, devayoneja, erilaisia jumaluuksia jotka auttavat tietyissä olosuhteissa. Ja niissä on myöskin astraaliolentoja joiden ajatellaan tulevan alisesta, ei taivasmaailmoista, vaan maanpiiristä, astraalitasolta, ja jotka ilmestyvät eläinten hahmossa, koska eläimet ja niiden puhdas värähtely ovat tuttuja ihmisille.

Ajatellaan vaikkapa karhua. On olemassa fyysisiä karhuja, mutta karhun puhtaasta värähtelystä tulee toteemieläin, karhun henki. Puilla on henki; niillä on yksilöllinen henki ja kollektiivinen henki. Ihmisillä on kollektiivinen tietoisuus, joka usein heijastuu ko. kulttuurissa. Karhulla on myös kollektiivinen lajin tietoisuus. Jokaisella lajilla on kollektiivinen henki, tuon lajin yhteissumma eli tuon lajin muotti, formaatti. Nämä ovat voimaeläimiä, henkiä, joilla on elinvoima; toteemieläimiä, jotka säilyttävät tuon tietyn lajin elinvoiman.

Ajatellaan kotkaa. Jokaisella lajilla on henkimuotti tai malli, jonka mukaan fyysinen olento ottaa muodon. On olemassa energiamalli joka muovaa kotkan hengen, ja sen avulla kehittyy laji jota sanotaan kotkaksi. Ilman tätä mallia ei voi olla olemassa lajeja. Jokaisella lajilla on arkkityyppinsä, lajin arkkitehtuurin malli, lajin henki, voimaeläin.

Hetki sitten tämä tyttö (Anandamaetreyii) sanoi että hän arvelee että tässä paikassa on paljon erilaisia hienosyisen tason henkiolentoja. Mitä nämä henkiolennot ovat? Eivätkö ne olekin eri elämänmuotojen kollektiivisia energioita. Ne synnyttävät hengen, tai pikemminkin on henki joka on ottanut tietyn energiamallin, ja se saa aikaan erilaisia elämänmuotoja, ja kun noilla elämänmuodoilla on paljon elinvoimaa, ne ottavat enenevässä määrin tuon hengen hahmon.

- Tarvitsemmeko me noiden henkien apua Ananda Margan henkisen tien kulkijoina? Onko hyvä pyrkiä luomaan yhteys noihin henkiin?

Yleisesti ottaen anandamargina joka tekee Brahma sadhanaa (meditoi Korkeinta Tietoisuutta) ei meditoida mitään alemmantasoista henkeä. Mutta henget voivat silti tulla auttamaan erityisesti psyykkisellä tasolla. Monet shamaanit jotka käyttävät apunaan erilaisia eläinten, kasvien ja energioiden henkiä, arkkityyppejä, eivät tee sitä jotta oivaltaisivat Korkeimman, vaan he käyttävät henkiä hyvin käytännönläheisiin tarkoituksiin. Heimot eivät pysy hengissä, jos shamaanit eivät osaa ennustaa säätä; heidän tulee karkottaa sairauden henget; he käyttävät näitä henkiä apunaan päivittäin saadakseen viisautta ja totuutta, tietoa vuodenaikojen vaihteluista, tietoa kuinka parannetaan sairaita, kuinka vahvistetaan yrttejä, joita käytetään eri tarkoituksiin ja saadakseen selville, mitä tapahtuu ihmisten mielessä ja sydämessä. Näihin tarkoituksiin henget ovat hyvin hyödyllisiä. Ne voivat auttaa ihmistä kehittämään kykyä vaeltaa henkimaailmassa, mutta se ei ole tarpeellista anandamargille.

Anandamargi haluaa oivaltaa  Parama Purusan, Korkeimman Tietoisuuden. Jos hän on myös shamaani, hän voi tarvita joitakin näistä työkaluista. Jos hänellä on hyvin suuri ongelma elämässään ja hän haluaa apua, menköön hän Gurun luo. Jos hän haluaa silti muuta apua, hän voi kääntyä henkien puoleen ja käyttää niitä, mutta ongelmana on että tämä voi johtaa hänen mielenkiintonsa sivuraiteille kuten mikä tahansa muu kiehtova asia, ja seurauksena ego voi paisua: ”Mahtavaa, osaan nyt kommunikoida henkien kanssa…” Jos ego on hyvin vaikutettu, henkimaailma voi saada hieman enemmän huomiota kuin mitä se ansaitsee.

Mutta käytännön näkökulmasta tästä voi olla hyötyä. Anandamargeja ei rohkaista kunnioittamaan eri jumaluuksia eikä palvomaan mitään jumalia, kreikkalaisia, hindulaisia tai muitakaan. Ne ovat kaikki Parama Purusan ilmenemismuotoja, ne ovat Hänen luomuksiaan, ne ovat kaikki erehtyväisiä. Ne voivat auttaa, jos sinulla on tietty tarkoitus niiden käyttämiseen, työskentelyyn hienosyisillä tasoilla. Mutta kaikkien ei tarvitse tehdä tätä, voit oivaltaa Parama Purusan ilman shamaanintaitoja, ilman työskentelyä noilla tasoilla. Hienosyisillä tasoilla työskenteleminen on joidenkin ammatti. Mutta tulee olla varovainen noilla tasoilla, koska siellä on myöskin pimeitä maailmoja joiden kanssa et halua olla tekemisissä.


Lisää luonnonhengistä

- Tiibetiläisessä tantrassa ja monissa muissa henkisissä suuntauksissa ollaan paljon tekemisissä luonnonhenkien kanssa. Esimerkiksi Himalajalla tehdään paljon harjoituksia joiden tarkoituksena on lepyttää luonnonhenkiä, esim. nagoja joissa ja näiden mahdollisten pahojen vaikutusten neutraloimiseksi. Perustuuko tämä taikauskoon vai mistä on kyse?

Jokaisella elävällä olennolla on oma värähtelytaajuutensa, oma valonsa, omalaatuisuutensa. Luuletko että metsän puut ovat hengettömiä? Ne elävät, niillä on oma henkensä ja niillä on kollektiivinen tietoisuus. Suuressa metsässä saatat huomata että niillä on mahtava yhteinen tietoisuus. Tosin se on nykyaikana harvinaista, mutta ei entisinä aikoina. Sillä metsät ovat vaipuneet uneen ja puut ovat vetäytyneet sisällepäin, ne ovat vetäneet tietoisuutensa syvälle itseensä. Mutta entisinä aikoina nämä olennot olivat mahtavia ja ne olivat aktiivisia, eivät pelkästään yksilöinä, vaan  kollektiivisena tietoisuutena. Tällöin ihmiset saattoivat olla vuorovaikutuksessa näiden suurten metsäolemusten kanssa. On olemassa paljon erilaisia luonnonhenkiä.

On tosiasia että ne henkilöt, jotka halusivat puolustaa itseään ja oppia voimakeinoja itsekkäitä tarkoitusperiä varten, kehittivät tiettyjä tekniikoita tietyillä alueilla ja kohdistivat psyykkistä voimaansa näihin olentoihin hallitakseen niiden elämänvoimaa ja suunnatakseen sitä haluamallaan tavalla. Se on Avidyatantraa, ja sillä voidaan lisätä harjoittajansa voimaa käyttämällä apuna luonnonelementtien ja olentojen elämänvoimaa.  Avidyatantrikot hallitsevat niitä oman mielensä avulla, ja vahvistavat omaa mielenvoimaansa niiden voimalla. He keskittävät vahvistetun psyykkisen voimansa tietylle alueelle ja jättävät sen sinne ja saattavat itse lähteä pois, he sitovat voimansa tuon paikan luonnonelementteihin. Tämä on voiman väärinkäyttöä. Sillä näiden elävien olentojen sitominen omia pahoja tarkoitusperiä varten on erittäin huono teko, ei pelkästään niille, joita on tarkoitus pelästyttää tai vahingoittaa, vaan myös noille eläville olennoille jotka on sidottu jonkun toisen tahtoon. Niillä on oma elämä elettävänä, niillä on omat ajatuksensa, omat tuntemuksensa –  kyseessä on väkivaltainen teko luontoa vastaan. Ne jotka tekevät tällaista, joutuvat varmasti kärsimään tekojensa seuraukset. Nämä harjoitukset ovat saaneet aikaan paljon pahaa ja ne pitäisi unohtaa kokonaan.

- Kuulin tarinan eräästä buddhalaisesta joka otti pois erään suuren kiven eräästä joesta ja sairastui sen jälkeen vaikeasti. Tiibetiläinen lama sanoi hänelle että hän oli hävittänyt erään luonnonhengen kodin joesta ja että hänen tulisi viedä kivi takaisin ja pyytää anteeksi tuolta luonnonhengeltä joka oli pitänyt kiveä asuinpaikkanaan. Kun hän teki niin, hän parantui syövästä. Voiko tämä olla totta?

Et elä luonnon keskellä, ja niinpä et tunne sitä kunnolla. Mutta jos lähtisit kaupungista ja ihmisten asuinseuduilta ja muuttaisit metsään, huomaisit että se on maailma täynnä elämää ja eläviä olentoja. Aivan kuten kaupunki on täynnä ihmisiä, samoin metsät ovat täynnä eläviä olentoja. Ne ovat täynnä elämää, noilla elävillä olennoilla on oma henki, omat ilot, omat kärsimykset ja todellakin oma voima. Ne ovat kaikki Korkeimman Tietoisuuden heijastumia. Luuletko että vain ihmiset asustavat tällä planeetalla? Tällä planeetalla asuu monenlaisia eläviä olentoja, ja he ovat kaikki  Korkeimman lapsia. Ja noilla lapsilla on oma henki, omat ilot, omat kärsimykset ja oma tahto, omat kyvyt. Niinpä sanoisin että on hyvin mahdollista että tuollainen tilanne voi syntyä.

On olemassa olentoja joilla oli oma voima muinaisina aikoina, kun ihmisiä oli vähän ja puut olivat hyvin suuria. Kun olentojen henget olivat vahvoja ja häiriintymättöminä voimissaan, saattoi tapahtua paljon asioita jotka eivät ole enää mahdollisia. Kuten mainitsin, jättiläispuilla oli kollektiivinen tietoisuus, ja jos metsään tuli joku ilkeämielinen, metsä ei toivottanut häntä tervetulleeksi, ja hänen matkantekonsa oli vaikeata. Ja jos tuo henkilö teki metsälle pahaa, hän saattoi joutua sen valtaan, sillä noiden olentojen mieli oli tuolloin hyvin voimakas.

Ihminen on vain eräs luonnon monista ilmenemismuodoista. On monia muita jotka elävät, syntyvät, saavat ilmaisunsa ja häviävät pois. Ajat ovat muuttuneet, suurten metsien henget ovat kadonneet. Olennot joita ne ovat suojelleet, ovat vähentyneet ja tapettu, ja noiden olentojen valo on himmentynyt. Elämä säilyy, mutta sen ilmeneminen on vähäisempää. Nyt on ihmisen aika. Ihmiset tulevat myös häviämään ajan myötä, ja tämän planeetan elämänvoiman loisto ei enää löydä kehollista ilmaisua. Sellainen on evoluution kulku.