Uushumanismi: yhteiskunnan perusta, osa 3


Kun uushumanismin tai uuden humanismin periaate vallitsee yhteiskunnassa, ihmiset heräävät henkisesti. Ihmisissä herää kyky huolehtia toisistaan ja heitä ympäröivistä elollisista olennoista. Kun tämä ystävällisyys ja huolehtiminen ulottuvat kaikkiin olentoihin, henkilön työstä tulee dharmista, hän asettuu elämän laajenemisen ja kehittymisen puolelle sen kaikissa lukuisissa muodoissa. Siten on hyvin tärkeää, että ihmisillä alkaa olla jonkinlainen aavistus tästä uushumanismin käsitteestä niin että he voisivat asettautua uushumanismin henkeen.

Täydellinen ymmärrys tämän käsitteen merkityksestä syntyy henkilön oman sisäisen analyysin kautta. Hyvin tarkkanäköinen henkilö voi sisäisen analyysin kautta oivaltaa, että kaikki olennot ovat osa elämän suurta kudosta ja että jokaisen yksilön hyvinvointi riippuu muiden hyvinvoinnista. Hän tulee myös oivaltamaan, että kaikki nämä elolliset olennot ovat kietoutuneet elämän keskinäisen riippuvuuden verkostoon ja että ketään ei suljeta tämän keskinäisen riippuvuuden verkoston ulkopuolelle; niinpä jos aikoo elää sovussa elollisten olentojen kanssa, on tunnustettava elämän keskinäinen yhteys ja toimittava sen mukaisesti.

Sinun on myös huolehdittava elollisista olennoista, koska ne ovat kaikki keskinäisessä yhteydessä sinuun. Kukaan ei ole saari, erillään ja täysin riippumaton toisista. Kaikki ovat nivoutuneet yhteen olemassaolon laajassa kudoksessa. Kukaan ei ole täysin riippumaton. Kaikki ovat kietoutuneet yhteen. Hyvinvointisi riippuu ympärilläsi olevien ja lähelläsi elävien olentojen hyvinvoinnista. Jos kaikki puut kuolevat, mitä tapahtuu sinulle? Missä on happesi? Mikä suojelee sinua? Kohtalosi riippuu puiden, eläinten sekä kanssaihmistesi kohtalosta. Olette kaikki sidoksissa toisiinne, kohtalonne on kietoutunut yhteen. Sentähden uushumanismissa yksilö tulee voimakkaasti tietoiseksi kaikkien elollisten olentojen yhteenkietoutuneesta kohtalosta. Kohtelemalla kaikkia olentoja kunnioituksella hän samalla tukee jokaisen kaikinpuolista kehitystä.

Tämä jokaisen kaikinpuolinen tukeminen ilmenee henkilössä, kun hänelle on kehittynyt jonkinverran sisäistä oivallusta, jonkinverran henkistä oivallusta oman olemassaolonsa ja kaikkien olentojen luonteesta. Tämän henkisen näkökyvyn avulla hän voi nähdä, kuinka hän on hyvin samankaltainen muiden kanssa, että hän ei ole erillään kenestäkään eikä mistään, että kaikki ovat kietoutuneet yhteen ja tietoisuus, joka on koko olemassaolon taustalla, on yksi universaalinen Tietoisuus. Uskonnollisista näkemyksistään huolimatta henkilö voi tuntea rakkautta syvällä henkisen elämänsä ytimessä koko luomakuntaa kohtaan, ja tästä rakkaudesta koko luomakuntaa, jumaluuden ilmentymistä kohtaan maailmassa, tulee perusta uushumanistiselle ajattelutavalle.

Täten uushumanistinen ajattelutapa perustuu syvälliseen henkiseen oivallukseen, joka tekee henkilön tietoiseksi kaikkien luotujen olentojen kauas taaksepäin ulottuvasta alkuperästä ja omasta ykseydestään kaiken elämän kanssa. Tästä tietoisuudesta kaikkien olentojen piilevästä yhteydestä jumalaiseen syntyvät teot ja asenteet, jotka edistävät kaikkien olentojen hyvinvointia. Niinpä uushumanisti yrittää saavuttaa tämän syvällisen oivalluksen ja ymmärryksen perustamalla ideologiansa kaikkien olentojen universaaliin yhteyteen ja samalla hän omistautuu kaikkien kohtelemiseen kunnioituksella ja huolenpidolla ja elämään kaikkien olentojen hyvinvoinnin puolesta.

Tämä on uushumanistin ihanne: sisäinen tieto joka avartaa sydämen ja mielen niin, että henkilön oma minä kulkee eteenpäin kaikkien olentojen parhaaksi ja että hän ymmärtää elämän keskinäisen yhteyden. Tälle pohjalle voidaan rakentaa perusarvojen sarja, joka osoittaa ihmisen huolenpitoa elollisista olennoista ja tukee kaikkien hyvinvointia. Tämä ei ole uskonto. Tämä ei ole dogmi. Siihen ei vaadita uskoa. Seuraajia, liittyjiä ei tarvita. Tarvitaan vain herkkä analyysi ja itseään tutkisteleva näkemys henkilön suhteesta toisiin olentoihin ja sitoumus ryhtyä toimiin elollisten olentojen huolehtimiseksi niin asenteissa kuin jokapäiväisessä elämässä. Tällä tavoin henkilö ilmaisee sydämen puhtautta maailmassa ja voi siten myötävaikuttaa suuresti elollisten olentojen hyvinvointiin.

Ihmisillä on monia syitä eri toimintoihin. He haluavat saavuttaa jotakin tai välttää jotakin. Heitä kiinnostaa perhe, klaani tai maa tai ehkä uskonto tai yhteiskunnallisen ryhmän hyvinvointi muiden hyvinvoinnin kustannuksella. ”Olen brahmiini ja sentähden huolehdin brahmiineista enkä välitä, mitä tapahtuu muille kasteille.” ”Olen amerikkalainen. Välitän vain amerikkalaisista. Miksi välittäisin muista.” ”Olen protestantti. En välitä kenestäkään, joka ei usko minun laillani.” Tämäntapaiset tunteet ovat kauan vallinneet yhteiskunnassa ja ne ovat johtaneet yhden ryhmän, yhden kansallisen tai maantieteellisen ryhmän tai yhden yhteiskunnallisen tai uskonnollisen ryhmän ylivaltaan muihin ryhmiin nähden. Ja samaistuessaan ryhmään ihmiset työskentelevät pienen ryhmänsä mutta eivät minkään toisen ryhmän hyvinvoinnin puolesta. Itse asiassa he etsivät pienen ryhmänsä hyvinvointia usein muiden hyvinvoinnin kustannuksella, ovatpa ne sitten muita ihmisiä tai luonnon ympäristöjä tai tämän planeetan muita elollisia olentoja. Muiden hyvinvointi omaa pientä ryhmää lukuunottamatta, johon on samaistunut, tulee merkityksettömäksi. Mutta tällainen mentaliteetti on nyt tullut vanhanaikaiseksi. Se on vanhanaikaista ja hyvin pian sille käy kuten kaikille vanhentuneille ajatuksille.

Uusi aamu sarastaa ja tämä uusi aikakausi tuo mukanaan uuden lähestymistavan, sellaisen joka tunnustaa kaikkien olentojen merkityksen. Mutta myös tällä lähestymistavalla, joka on ilmaantumassa, on vaaransa, mikä tarkoittaa sitä, että elolliset olennot tunnustavat kaikkien elollisten olentojen käytännöllisen, maallisen ykseyden Gaian, Äiti Maan lapsina, mutta he unohtavat tämän takana olevan henkisen ykseyden. Ja tuo henkinen ykseys on elollisten olentojen suurin rikkaus. Se seikka että ihminen voi kokea tämän on suuri etuoikeus.

Uushumanismi antaa arvopohjan, jolle terve yhteiskunta voidaan perustaa. Se ei ole itsessään keino kehittää tarkoituksenmukaisia yhteiskunnallis-taloudellisia rakenteita, vaan se on noiden rakenteiden perusta. Ilman tällaista valaistuneiden mielten ohjaamaa asennetta, mielten jotka ovat oivaltaneet elämän olennaisen ykseyden ja jotka ovat löytäneet itsestään syvän rakkauden ja myötätunnon kaikkia olentoja kohtaan, tavallisten ihmisten on mahdotonta oppia tuntemaan tätä uushumanismia. On oltava noita vision omaavia ihmisiä, joilla on syvä ymmärrys ja jotka rakastavat elollisia olentoja. Heidän ei tarvitse olla kristittyjä, heidän ei tarvitse olla joogeja, heidän ei tarvitse olla buddhalaisia. He voivat olla keitä tahansa. Mutta he ovat katsoneet itseensä, omaan sydämeensä ja mieleensä ja löytäneet totuuden. Sellaiset viisauden omaavat ihmiset, jotka ovat sitten tehneet lujan sitoumuksen löytämänsä sisäisen totuuden mukaisesti, tulevat rakentamaan yhteiskunnan. He voivat edustaa mitä yhteiskunnallista asemaa tahansa. He voivat edustaa mitä uskontoa tahansa. He eivät ehkä edusta mitään uskontoa. Mutta he ovat niitä, jotka ovat halukkaita tekemään tämän sitoumuksen ja joilla on sisimmässään rakkaus kaikkia olentoja kohtaan.

He ovat uushumanisteja, ja uushumanismin pohjalta voidaan kehittää asianmukainen yhteiskunnallis-taloudellinen järjestelmä, asianmukainen poliittinen järjestelmä, Prout. Prout esittää järjestelmän, jonka kautta voidaan toteuttaa nuo yhteiskunnalliset ja taloudelliset parannukset, jotka perustuvat uushumanistisesta ajattelutavasta syntyville perusarvoille.