Näkemys planetaarisesta tasapainosta


Hopi-intiaanien sana koyannisqatsi - tarkoittaen 'tasapainosta suistunutta elämää' (viitaten samalla samannimiseen elokuvaan) kuvaa sopivasti nykyistä maailman tilaa. Hyvin tunnetussa ja erittäin ajankohtaisessa runossaan irlantilainen runoilija W.B Yeats totesi, että 'asiat hajoavat käsiin; ydin pettää'. Modernin aikakauden vallallaolevat poliittiset ideologiat - kapitalismi ja kommunismi - ovat johtaneet planeettamme yhä pahenevaan epätasapainon tilaan. Ihmiskunnalta puuttuu yhdistävä ja elinvoimainen ideologia muodostamaan sille ytimen, joka turvaisi yhteisöllisen tasapainon.

Brittiläisen tiedemiehen, Gregory Batesonin sanoin: "Valtaosa maailman ongelmista on seurausta erosta niiden tapojen välillä, kuinka luonto toimii ja kuinka ihminen ajattelee." Filosofiset ajattelumallit jotka määrittävät ihmiskunnan arvoja, motiiveita ja yhteiskunnallista politiikkaa, ovat johtaneet meidät globaaliin koyannisqatsiin. Syy on sekä kommunismissa että kapitalismissa – sillä molemmat perustuvat lähtökohdille, jotka ovat vieraita "tavalle jolla luonto toimii".

Ekologinen kirjailija Edward Abbey esitti kysymyksen "Mikä on teollistuneen sivilisaation
luonne?", johon hän vastasi: "Kysy sitä syöpäsolulta". Mikäli haluamme parantaa teollistuneen sivilisaation syöpämäisen luonteen ja palauttaa elämän tapasainon, täytyy meidän ottaa käyttöön vaihtoehto vanhentuneille poliittisille ajatusmalleille, jotka järkyttävät elämän tasapainoa ja johtavat planeettamme tuhoon.

Edistyksellisen hyödyntämisen teoria (PROUT) on kokonaisvaltainen poliittinen filosofia, joka tarjoaa edistyksellisen vaihtoehdon kapitalismille ja kommunismille. PROUTilla on paljon yhteistä vihreän, syvän ekologian - sekä hajautetun hallinnon filosofioiden kanssa, mutta se on samalla monipuolisempi lähestymistavassaan ja se perustuu  henkiseen maailmankuvaan. Se pyrkii edistämään vapautuneen ja yhdistyneen yhteiskunnan kokonaisvaltaista kehitystä. Eräät PROUTin tärkeimmistä konsepteista on esitetty alla.

Elämänmittainen filosofia
PROUT hylkää sekä materialismin että filosofisen idealismin. Materialismi unohtaa henkisen kaipuumme; idealismi puolestaan tukahduttaa materiaalisen kehityksen. Yksilöt saavuttavat täyttymyksen henkisten saavutusten kautta, mutta henkiset pyrkimykset eivät voi kukoistaa yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja materiaalisen kehityksen puuttuessa. Siksi tarvitaankin sopiva yhdistelmä henkisiä pyrkimyksiä ja kohtuullista materiaalista kehitystä mahdollistamaan ihmiselämään syvällisen täyttymyksen tunteen.

Henkisen näkemyksen avautuessa ihmiselle hän oivaltaa, että kaikki ovat  ”maailmankaikkeuden lapsia" ja että kaikkien ihmisten lopullisena päämääränä on pyrkimys oivaltaa perimmäisen totuuden luonne. Tämä universaali näkemys luo pohjan perustavanlaatuiselle planetaarisen ykseyden ja yhteistyön tunteelle. Vapautunut yhteiskunta voi nousta vain yksilöiden vapautuneesta tietoisuudesta. Ja yksilön tietoisuuden vapautuminen riippuu sekä yksilön pyrkimyksistä kehittää sisäistä havainnointikykyään että sosiaalisen ympäristön tuesta näille pyrkimyksille.

Historian teoria
Historia on ihmisten kollektiivisen psykologian ilmenemismuoto - se muodostuu ihmisten kollektiivista ideoista, arvoista, pyrkimyksistä ja asenteista. Monet tekijät vaikuttavat ihmisten kollektiivisen psykologian syntyyn: sukupuoliroolit, historiallinen perintö, massakulttuuri, uskonnolliset dogmit, henkiset kokemukset, rotujen väliset suhteet, kulttuurilliset myytit – sekä kaikkein tärkeimpänä - sosiaalinen luokka, johon yksilö kuuluu.
PROUT pyrkii ratkaisemaan kautta historian jatkuneen luokkadominaation ongelman, jossa joko armeija, kirkollinen eliitti tai liike-elämän eliitti dominoi ja sortaa yhteiskunnan alempia luokkia.

Toisin kuin marxismi, PROUT ei usko ajatukseen luokattoman yhteiskunnan synnystä, joka lopettaisi historiallisen luokkasorron kuvion. Sosiaaliset luokat eivät katoa, sillä luokkaidentiteetti on juurtunut syvälle ihmisten sosiopsykologiseen kokemukseen. PROUTin ratkaisu luokkatyrannian ongelmaan on asettaa ihmisten valitsemat moraaliset ja universaalisti ajattelevat johtajat yhteiskunnallisesti merkittäviin asemiin. Jos yksi yhteiskuntaluokka alkaa käyttäytyä sortavasti, nämä moraaliset johtajat auttaisivat ohjaamalla johtajuuden vaihdosta. Luokkien yhteiskunnallinen merkittävyys voi vaihdella, mutta niiden ei tulisi tukahduttaa kehityksen sisäistä vitaliteettia.

Historian liike tapahtuu sykäksittäinen: aallonharjalle noustessa tapahtuu kehitystä, jota seuraa vakaampi vaihe; ja liikkeellä on suunta kohti älyn ja hengen vapautumista. Yhteiskunta kehittyy väistämättä kohden yhä hienosyisempiä kollektiivisen ilmaisun muotoja, ja sen evoluutiossa sitä siivittää ihmisten kaipuu henkiseen oivaltamiseen.

Talousjärjestelmä
Brittiläinen taloustieteilijä, E.F. Schumacher, puhui tarpeesta luoda "talous ihmistä unohtamatta", osoittaen, että nykyajan talousjärjestelmältä puuttuu huoli ihmisen hyvinvoinnista. PROUT laajentaa Schumacherin ajatusta vaatimalla "taloutta eläviä olentoja unohtamatta". Työntekijöiden omistamien ja johtamien osuuskuntien tulisi olla vallitseva yritysmuoto. Yritykset, jotka ovat liian pieniä toimimaan osuuskuntaperiaatteella, olisivat perheyrityksiä ja ns. avainteollisuus eli suuren mittakaavan strategisesti merkittävä teollisuus toimisi hallituksen asettamien komissioiden valvonnassa.

Maapallon resurssit ovat kaikkien ihmisten yhteistä omaisuutta, joten niitä tulisi hyödyntää ja käyttää tyydyttämään ihmisten fyysiset, psyykkiset ja henkiset tarpeet. Taloutta määrittävän periaatteen tulisi kuulua "tuotanto tyydyttämään kulutusta" nykyisen "tuotanto voittoa varten" -periaatteen sijaan.

Elämän perustarpeet tulisi taata kaikille. Tämä voidaan toteuttaa takaamalla riittävä ostovoima sekä tarvikkeiden saatavuus. Ostovoiman takaamiseksi työn saanti tulisi määrittää perusoikeudeksi. Hyödykkeiden saatavuuden varmistamiseksi tulee perustaa vahvoja paikallistalouksia, joita ohjaa paikallishallinto. Minimielintason tulisi kasvaa yhteiskunnan tuottavuuden kasvaessa.

Taloussuunnittelun tulisi tapahtua mahdollisimman hajautetusti paikallisella tasolla. Talouden kehittämistyötä tulisi koordinoida paikallisten yhteiskunnallistaloudellisten yksikköjen sisällä. Tämä takaisi paikallisille ihmisille mahdollisuuden päättää paikallisista resursseista, työvoimasta ja pääomasta, lopettaen ulkopuolisista eduntavoittelusta johtuvat taloudelliset väärinkäytökset.  Yhteiskunnallistaloudellisten yksiköiden pääomaa ei tulisi köyhdyttää.

Poliittinen järjestelmä
PROUT näkee tarpeen laadukkaammalle osallistumiselle demokraattisessa prosessissa. Kunnolla toimiva demokratia riippuu äänestäjäkunnan kolmesta ominaisuudesta:

1. riittävästä koulutuksesta
2. yhteiskunnallistaloudellisesta ja poliittisesta tiedostavuudesta
3. korkeasta eettisestä tasosta

Demokratia korruptoituu väistämättä, jos valta on keskittynyt massiivisten korporaatioiden käsiin. Demokratia voi toimia hyvin vain kun taloudellisia voimia hallitaan paikallisesti ja
demokraattisesti. Ihmisten parasta toteuttavan ja eettisesti toimivan hallituksen mahdollistamiseksi johtajien tulee olla moraalisia ja omistautuneita pyyteettömään palveluun. Edelleen hyvän hallinnon varmistamiseksi hallituksen täytäntöönpano-, säädäntö-, ja oikeusyksiköiden lisäksi tulisi muodostaa riittävin oikeuksin vahvistettu auditointiyksikkö valvomaan hallituksen elinten toiminnan eettisyyttä.

PROUT on samaa mieltä Einsteinin kanssa siinä, että "Ihmisen pyrkimys rauhaan voidaan saavuttaa ainostaan luomalla maailmanhallitus". Tulisi edetä asteittain kohti maailmanhallitusta, jolla olisi riittävästi valtaa takaamaan globaali rauha, suojella vähemmistöjen oikeuksia jäsenvaltioissaan, varmistaa maapallon resurssien oikeudenmukainen jakaminen sekä turvata maailman ekosysteemi.

Tämän lisäksi on tarve luoda uus-Magna Carta (perusihmisoikeusjulistus), joka säätäisi
planetaarisen federaation perustuslain pääperiaatteet. Uus-Magna Carta
1) takaisi olemassaolon oikeuden kaikille kasvi- ja eläinlajeille
2) vaatisi jokaisen maan takaamaan kansalaisilleen työtä sopivalla palkalla
3) takaisi oikeuden koulutukseen, paikallisen kielen käyttöön, paikallisen kulttuurin ilmaisuun ja henkisiin harjoituksiin.
Ainoastaan tapauksessa, jossa jonkin tässä määrätyn oikeuden toteuttaminen olisi ristiriidassa perusihmisoikeuksien kanssa, voitaisiin sitä rajoittaa.

Sosiaaliset ja kulttuuriset konseptit
PROUT näkee ihmiskunnan yhtenä ja jakamattomana. Sukupuoleen, rotuun, luokkaan,
kansallisuuteen, uskontoon, kastiin ja elämäntapaan perustuva diskriminointi eristää ihmisiä luonnottomalla tavalla. Ihmiskunnan jaottelu palvelee ainoastaan niitä, jotka riistävät ja käyttävät sitä hyväkseen. Vahvemman ja yhtenäisen yhteiskunnan luomiseksi ihmisten täytyy hylätä kaikki ennakkoluulot ja hyväksyä ainoastaan universalistiset periaatteet.

Todetessaan että ihmiskunta on pohjimmiltaan yksi ja yhtenäinen, PROUT myös ymmärtää, että kulttuurin moninaisuutta tulee tukea. Jokainen ihmisryhmä tarvitsee omanlaisiaan tapoja ajatustensa, tunteittensa ja yhteiskunnallisten vivahteiden ilmaisuun sekä paikallisesti hallitun ja ekologisesti hienovaraisen talousjärjestelmän kehittämiseen.

Bioregionalisti Peter Berg on kiinnittänyt ihmisten huomion alkuperäiskulttuurien eroosioon globaalin monokulttuurin leviämisen johdosta: "Globaali monokulttuuri määrää aavikoille englantilaiset nurmikot, business-puvut Indonesiaan, appelsiinimehun Siperian tundralle ja hampurilaiset New Delhiin. Se hukuttaa alleen paikalliset kulttuurit ja nostaa monokulttuuria riippumatta sitä miten se vaikuttaa paikallisen kulttuurin eheyteen tai paikallisen luonnonjärjestelmän kapasiteettiin."

Prout lisää tähän kritiikkiin havainnon siitä että alkuperäiskulttuurin tukahduttaminen imee ihmiset tyhjiin heidän psyykkisestä vitaliteetistaan jättäen heidät alistettuun asemaan. Kulttuuri-imperialismin rampauttaessa heidän itsetuntonsa ihmisistä tulee helppoa riistaa talousimperialismille - prosessi, jota kutsutaan psyko-taloudelliseksi riistoksi. Jotta jokainen ihmisryhmä saavuttaisi yhtäläisen arvokkuuden sekä taloudellisen ja kulttuurisen autonomian, tulee perustaa paikallisia yhteiskunnallistaloudellisia yksikköjä, jotka perustuvat näiden ryhmien erityiseen kulttuuriseen perintöön ja luonteenomaiseen taloudelliseen potentiaaliin. Näiden sosiaalis-taloudellisten yksiköiden näkemystä eivät kaventaisi nationalistiset ihanteet, vaan ne kannustaisivat humanistista patriotismia. Tällä tavoin näiden yksiköiden henki olisi universalistinen, mutta niiden käytännön sovellukset alueellisia.

Rakkauden hengessä
Seuraava tarina kertoo tapahtumasta Buddhan varhaisessa elämässä ja se sopii hyvin nykyiseen tilanteeseemme. Eräänä päivänä kun nuori prinssi Siddharta istui meditoimassa puutarhassa, näki hän yli päänsä lentävän joutsenen, jota ammuttiin nuolella. Hän kiirehti paikkaan, johon joutsen oli pudonnut ja huomasi että se oli yhä elossa. Hän alkoi välittömästi hoitaa joutsenen haavoja pelastaakseen sen elämän. Pian hänen serkkunsa juoksi paikalle jousi kädessään, ja sanoi Siddhartalle: "Lintu kuuluu minulle, koska minä olen sen ampunut." Siddharta katsoi serkkuaan ja totesi: "Ei, lintu on minun, koska minä olen antanut sille elämän."

Samoin tämä maailma ei kuulu niille, jotka pilaavat veden ja ilman ja jotka uhkaavat ihmiskuntaa tuhoaseillaan tai niille jotka riistävät toisten elinvoimaa. Maapallo ja ihmiskunta kuuluvat niille, jotka taistelevat epäitsekkäästi antaakseen sille elämän. PROUT-filosofian taustalla on tämä rakkauden henki.

Ravi Logan - kirjailija, PROUT-instituutin johtaja (USA)