Mikrovita ja aineen transmutaatio

Nämä pienen pienet hiukkaset, nämä elämän, elävän aineen pienet hiukkaset muodostuvat evoluution sisäänpäin suuntautuvassa vaiheessa. Ne ovat elävän aineksen ja yksilön mentaalisen ilmauksen olennainen osa.

Nämä elämän, elävän aineksen hyvin pienet hiukkaset toimivat ydinmuutosten katalyytteina, jotka mahdollistavat energian transmutaation aineesta mielen ainekseksi. Näiden hyvin hienosyisten elementtien lisäys mahdollistaa materiaalisen aineksen muuttumisen mentaaliseksi ainekseksi. Täten mieli kehittyy tämän alkemistisen prosessin kautta.

Mikrovitat eivät synny evoluution ulospäin suuntautuvassa vaiheessa. Ne syntyvät vasta sitten kun ainetta on olemassa. Sitten kun on ainetta, mielen on mahdollista kehittyä aineesta. Aine on syntynyt Kosmisesta Mielestä. Kosminen Mieli on muuntunut evoluution ulospäin suuntautuvan vaiheen kautta aineeksi. Siten mielestä on tullut ainetta. Evoluution sisäänpäin suuntautuvassa vaiheessa aine jälleen muuntuu mieleksi. Kun tämä tapahtuu, yksilölliset mentaaliset rakenteet kehittyvät. Sitten nämä yksilöityneet mielen rakenteet kehittyvät edelleen, kunnes niillä on kaikki alkuperäisen mielen, Kosmisen Mielen rakenteen ominaispiirteet. Sitten kun tämä tapahtuu, yksilön mielen rakenne voi jälleen samaistua sen alkuperäisen rakenteen kanssa, joka on Kosminen Mieli.

Tällä tavoin evoluutio kulkee täyden kierroksen. Niinpä evoluutiossa on kaksi vaihetta. Ensimmäinen vaihe on ulospäin suuntautunut kehitys eli kehittyminen Kosmisesta Mielestä materiaaliseksi maailmankaikkeudeksi. Se tarkoittaa materiaalisen maailmankaikkeuden muodostumista ja kehittymistä. Kun tämä materiaalinen maailmankaikkeus on täysin kehittynyt ja aine täysin tiivistynyt, tapahtuu eräänlainen alkemistinen prosessi, jossa aine jälleen kerran muuntuu mielen ainekseksi. Sitten aikaa myöten tämä mentaalinen kehitys jatkuu evoluutiovirran sisäänpäin suuntautuvassa vaiheessa tullakseen samaksi Kosmisen Mielen kanssa, josta se alunperin kehittyi. Mitä siitä sitten tulee? Se mistä se tuli, ja lopulta tämä sykli jälleen toistuu. Tällä tavoin luomisen leikki yhä jatkuu.

Evoluution voidaan sanoa olevan dynaaminen prosessi. Evoluutioprosessi riippuu neljästä operatiivisesta periaatteesta. Ensimmäinen periaate on, että tämä maailmankaikkeus muuttuu jatkuvasti. On olemassa liike. Liike on hyvin primaarinen, olennainen evoluution perusta. Ilman liikettä ei voi olla muutosta ja ilman muutosta ei voi olla eteenpäin suuntautuvaa kehitystä eikä evoluutiota. Siten liike, kyky liikkua on evoluution perustana oleva voima. Siis ensin on liike, liikkeestä syntyy muutos. Tämä maailmankaikkeus muuttuu jatkuvasti, mikään ei ole pysyvää paitsi Parama Purus’a. Niinpä kaikkein ensimmäinen asia on, että kaikki on liikkeessä.

Toiseksi, aine syntyy mielestä ja sitten jälleen mieli aineesta. On olemassa vastakohtien leikki, vastakohtien vetovoima, kuten kahden äärimmäisyyden, aineen ja mielen välillä. Ne vetävät toistuvasti yhteen suuntaan sitten toiseen kuten kaksi napaa, kuten magneettiset navat. Niinpä evoluutioon ei sisälly vain liikkeen perusperiaate, vaan myös vastakohtien vetovoima. Ja tästä syntyy evoluutiovirran sisään- ja ulospäin suuntautuvat vetovoimat. On oltava jokin voima, joka vetää tiettyyn suuntaan. On liike, mutta jos ei ole suuntaavaa voimaa, tuo liike on edestakaista, se ei yksinkertaisesti johda mihinkään. Mutta evoluutio ei ole sattumanvarainen prosessi. Sisään- ja ulospäin suuntautuvat voimat, voimat jotka vetävät kohti ja työntävät poispäin, ovat se momentti, joka pitää evoluutioprosessia liikkeessä tietyn mallin mukaisesti. Niinpä on liikkeen luonne, duaalisuuden leikki, vastakohtien leikki. Sitten ovat ne voimat, jotka vetävät puoleensa ja työntävät poispäin, muodostaen yhdessä evoluution kulun.

Neljäs operatiivinen periaate on myös välttämätön, jotta tämä prosessi toimisi tasapainoisesti. Ja se on kyky muuntaa aine toiseksi. Voi olla liikettä, mutta jos ei ole tätä ominaisuutta, mitään olennaista muutosta ei tapahdu. Siispä on oltava kyky muodonmuutokseen, transmutaatioon, kykyyn muuntaa aineen peruslaatua ja ominaisuuksia, niin että kolme gunaa, erilaisten satvisten (hienosyinen), rajasisten (muuttuva) ja tamasisten (staattinen) ominaisuuksien vetojen ja työntöjen kautta, voivat houkutella mieltä muotoutumaan viideksi perustekijäksi ja karkeutumaan. Kolmen gunan vaikutus Kosmiseen Mieleen luo kyvyn muuntaa aine toiseksi. Niinpä gunien, satvisen, rajasisen ja tamasisen johdosta ja näiden voimien käyttöasteesta riippuen, mielen aines muuntuu yhä enemmän. Niinpä se muuntuu puhtaasta mielestä eetteriperiaatteeksi, ilmatekijäksi, tulielementiksi ja sitten nestemäiseksi ja lopulta kiinteäksi tekijäksi. Tämän transmutaation aikana näissä kolmessa operatiivisessa periaatteessa tapahtuu säätelyä, kunnes lopulta syntyy materiaalinen aines, kiinteä tekijä. Siten mielen aines muuntuu. Tämä on neljäs oleellinen, evoluutioprosessiin sisältyvä, operatiivinen periaate.

Kun mielen aines muuntuu staattisen eli tamasisen ominaisuuden vallitessa materaaliseksi ainekseksi, se näyttää olevan jotain aivan erilaista kuin se, mistä se sai alkunsa, mutta se on sama. Ja tästä kovapintaisesta materiaalisesta aineksesta voi syntyä yhä hienosyisempää ainesta. Kun poltat puuta, puusta tulee tuli. Niinpä mielen aines, joka on lukittuna materiaaliseen ainekseen, kiinteään tekijään, muuntuu tulielementiksi ja se ilmenee energiana. Se vapauttaa kuumuutta, valoa, se näyttää vapauttavan energiaa, mutta se voi muuntua yhä edelleen, niin että vallalla on enemmän satvista kuin rajasista ominaisuutta, ja sitten siitä tulee jälleen kerran ilma- tai eetteritekijä ja lopulta siitä tulee jälleen mielen ainesta.

Mutta nämä muutokset tapahtuvat tiettyjen operatiivisten sääntöjen mukaisesti. Ne eivät ole sattumanvaraisia, ne eivät ole epäjärjestyksessä, maailmankaikkeus on hyvin järjestäytynyt ja nämä asiat tapahtuvat tarkoin määrättyjen mallien mukaisesti. Siispä evoluutioprosessiin sisältyy neljä perustavaa laatua olevaa operatiivista periaatetta. Ensimmäinen on liikelaki, se että kaikki on liikkeessä. Toiseksi on vastakohtien leikki, duaalisuuden kehittyminen. Kolmanneksi on polaaristen vastakohtien sisään- ja ulospäin suuntautuva vetovoima. Ja neljänneksi on kyky transmutaatioon kolmen gunan avulla. Nämä ovat ne perusperiaatteet, jotka tekevät mahdolliseksi evoluution järjestelmällisen etenemisen.

Mielenaineksen muuntuessa aineeksi staattinen periaate alkaa vallita yhä enemmän. Kun tuo sama mielenaines jälleen kerran vapautuu kiinteän tekijän jähmettyneestä ominaisuudesta, se voi vapautua useiden vaiheiden kautta. Siitä voi tulla nestemäinen tekijä jään muuntuessa vedeksi, kallion sulaessa kovassa kuumuudessa sulaksi laavaksi, siitä voi tulla tulitekijä puun muuttuessa tuleksi, valoksi ja kuumuudeksi eli yleisesti kutsuttuna energiaksi. Tämän tyyppisestä transmutaatiosta syntyy sähköenergia, atomienergia, kaikentyyppiset energiat. Se on eräs osa sisäänpäin suuntautuvaa vaihetta. Mutta kun aine muuntuu yhä edelleen, siitä tulee energiaakin hienosyisempää. Siitä kehittyy mieli.
Tapahtuu seuraavaa: staattisen periaatteen vallitsevan tekijän, joka pitää mielenaineksen tiukasti sitoutuneena, tiivistyneenä aineeksi, sidokset alkavat murtua ja mielenaines alkaa laajentua. Ensimmäinen laajeneminen synnyttää nestettä, toinen energiaa, kolmas eetteriä ja lopuksi syntyy mielenainesta. Niinpä laajentumisessa vallitsee ensin tamasinen sitten rajasinen periaate ja sen jälkeen syntyy jälleen mieli.

Elämänvoima, mitä on elämänvoima? Mitä tapahtuu kun jostakin tulee paremminkin elävää kuin elotonta? Kosminen Mieli jossa koko tämä maailmankaikkeus sijaitsee, on elävää ainesta, niin että jopa kallio, vaikka sillä ei ole yksilömielen aktiivisia periaatteita, on todellisuudessa muodostunut Kosmisesta Mielestä ja elävästä aineksesta. Mutta peruslaadultaan ja ominaisuuksiltaan se ei ole elävän aineksen kaltaista, joka vapautuu aineesta ja josta tulee yksikkömieli.

Jotta mieli kehittyisi aineesta, täytyy tapahtua staattisen ja rajasisen periaatteen transmutaatio ja hienosyisen periaatteen, elämänvoiman valtaanpääsy. Hienosyisessä periaatteessa on elävää voimaa, elämänvoimaa, se on hienosyistä, se on elämää. Kun tämä tekijä vallitsee, elämänvoimasta tulee huomattava ja tapahtuu tietty alkemistinen prosessi ja mikä on tämä prosessi? Se on mikrovitan tulo aineellisen maailman atomirakenteisiin. Sen jälkeen nämä mikrovitat aiheuttavat ketjureaktion, joka johtaa mielenaineksen syntymiseen aineesta. Tämä ei vain vapauta energiaa, vaan myös itse mieli vapautuu aineen kahleista. Tamagunan sidokset höltyvät ja vapautunut energia edelleen höllentää noita sidoksia, kunnes hienosyisyys ilmaantuu. Hienosyisyys vapauttaa mielen, mielenaineksen. Mielenaineksen vapautuessa se alkaa kehittää identiteettiä. ”Minä olen”, ”minä olen olemassa” kehittyy. Olemassaolon tunne syntyy mielen kehittyessä.

Koska mieli on muodostunut atomirakenteesta, se on kiinnittynyt aineelliseen kohteeseen. Ja kun tuo aineellinen kohde muuttuu, tuo mielenaines ei lakkaa olemasta, vaan myös se muuttuu. Mikä tarkoittaa että se kiinnittyy toiseen elävään kohteeseen, joka voi tukea sen olemassaoloa. Niinpä elämä kehittyy ja mieli kehittyy materiaalisesta aineksesta.

Mistä mikrovitat sitten tulevat? Myös ne syntyvät sisäänpäin suuntautuvan vaiheen aikana. Hienosyisen periaatteen aktivoituessa muodostuu mikrovitoja. Asia on niin, että Kosminen Mieli käyttää hyväkseen hienosyisiä mikrovitoja mentaalisiin virtauksiinsa. Niinpä ne virtaavat satvisen eli hienosyisen periaatteen kautta. Ne ovat elämänvoiman perusilmauksia. Hienosyisen periaatteen vallitessa ne ovat läsnä. Siten nämä mikrovitat ovat olennainen osa mielen evoluutiota materiaalisesta aineksesta. Ne ovat myös Kosmisen Mielen suoran ilmaisun media ilmentyneessä maailmankaikkeudessa. Satvinen eli hienosyinen periaate kuljettaa niitä evoluution transmutaatioprosessissa.

Hienosyisen periaatteen täysin vallitessa mikrovitoja on läsnä, on elämänvoimaa. Se voi ilmetä yksittäisessä inhimillisessä tai muissa yksittäisissä mentaalisissa ilmauksissa tai se voi ilmentyä suoraan Kosmisen Mielen hahmossa. Mutta kun hienosyinen periaate vallitsee, tämä elämänvoima on paikalla, se on läsnä. Tämä on olennainen osa ilmentyneen maailmankaikkeuden operatiivista tilaa. Missä on eläviä olentoja siellä on mikrovitoja ja missä on mikrovitoja siellä on elämää, elävää ainesta, hienosyisyyttä. Elämä, elävä aines, hienosyisyys voi esiintyä monessa muodossa. Sen ei tarvitse liittyä tiettyihin aineellisiin kohteisiin, sillä ei tarvitse olla yksilöllistä identiteettiä. Kosminen Mieli on hienosyinen. Ja itse tietoisuus, juuri se aines, josta mielenaines ja materiaalinen aines muodostuvat, itse tuo tietoisuus on hienosyistä naamioituneena kaikkiin näihin erilaisiin ilmentymiin. Ensin se näyttää olevan mieli, sitten se näyttää olevan materiaalista ainesta. Sitten se jälleen näyttää olevan mieli, mutta mikä se on kaiken aikaa ollut? Se on tietoisuus, joka näyttää olevan kaikkia näitä asioita.

Tietoisuutta ei voida rajoittaa tai määritellä millään näillä evoluutioprosessin ajallisilla liikkeillä. Tietoisuus oli, on ja tulee olemaan koskematon ja puhdas, ikuisesti kokonainen, ikuisesti itseloistava. Vaikka tapahtuu paljon muutoksia, liike on evoluution todellinen operatiivinen voima. Tietoisuus näyttää muuttuvan, mutta todellisuudessa se on muuttumaton, siinä ei tapahdu muutosta. Kaikki tämä on illusoristen voimien leikkiä. Se on olemassa, evoluutio on olemassa, mutta samalla mikään ei muutu. Tietoisuus on, kuten se oli ja tulee aina olemaan, muuttumaton, vakaa, kokonainen ja ikuisesti itseloistava. Se vain näyttää läpikäyvän nämä muutokset. Todellisuudessa se on muuttumaton.
Niinpä käytä tämä tilaisuus hyväksesi ja tunnista se mikä on pysyvää muuttuvassa maailmankaikkeudessa, se mikä on muuttumatonta, se mikä ei muutu vaan pysyy ikuisesti vakaana ja samaistu tuohon muuttumattomaan tietoisuuteen, josta koko tämä luominen on saanut alkunsa ja missä on sen olemassaolo.