Avioliitosta


Avioliitossa on kaksi erittäin tärkeätä seikkaa. Toinen on molemminpuolinen rakkaus ja kunnioitus. Ilman tätä avioliitosta tulee pelkkä yhteiskunnallinen instituutio ja monia ongelmia voi syntyä ja syntyy. Toinen tärkeä seikka on molempien osapuolten halukkuus pysyä yhdessä niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin. Ilman tätä sitoumusta avioliitolta putoaa pohja vastoinkäymisessä.

Niinpä näitä molempia seikkoja tarvitaan, jotta avioliitto onnistuisi. Jos ei ole molemminpuolista rakkautta ja kunnioitusta, voi syntyä liikaa ristiriitoja, suuttumusta ja pettymyksiä. Mikä Syy lieneekin, jos edellämainitut puuttuvat, avioliitto ei onnistu. Se voi jatkua, jos osapuolet ovat sitoutuneet, mutta se ei ole onnistunut. Jos rakkaus ja kunnioitus ovat mukana alkuvaiheessa, mutta jonkun vaikeuden vuoksi ne häviävät, avioliitto epäonnistuu. Jos rakkautta ja kunnioitusta ei voida tuntea, avioliitosta tulee sietämätön emotionaalisen vastareaktion johdosta ..... Ero on suuri menetys molemmille. Ei pitäisi erota ilman hyvää syytä ja ilman että asiaa harkitaan huolellisesti. 

Jos aviomies kunnioittaa vaimonsa tunteita ja huolehtii hänen hyvinvoinnistaan, on vaimon velvollisuus suostua miehen tahtoon. Monissa avioliitoissa tällainen suhde on mahdollinen, mutta joissakin se voi olla vaikeata. Jos aviomies käyttäytyy väärin vaimoaan kohtaan, jos hän lyö vaimoaan, kuinka vaimon voisi odottaa suostuvan miehen tahtoon. Hänen tottelevaisuutensa perustuu pelkoon:"Lyökö hän minua, tekeekö hän pahaa lapsille?" Tämä on tyrannimaista ja rikollista. Sellaiset miehet eivät ansaitse vaimon rakastavaa myöntyväisyyttä. Nainen joka joutuu kohtaamaan väkivaltaa, joutuu ajattelemaan ensin omaa ja lastensa hyvinvointia. Niinpä joissakin avioliitoissa tätä ihannetta ei voida noudattaa.

Toisissa tapauksissa aviomies ei tee fyysistä väkivaltaa, mutta on itsekeskeinen. Hän ei välitä vaimonsa hyvinvoinnista. Hän saattaa törkeästi lyödä laimin vaimonsa hyvinvoinnin ja kohdella häntä väärin psyykkisellä tasolla. Myöskään näissä olosuhteissa aviomiehen toiveisiin suostumiseen ei ole aihetta. Tuollainen vaimo ei ehkä elä pelossa, mutta hänen haavoitetut tunteensa rajoittavat hänen kykyään antautua täysin sydämin miehen tahtoon. Ei tule odottaa vaimon toimivan vastoin tunteitaan. Niinpä on tilanteita joissa myöntyvä asennoituminen aviomieheen ei ole mahdollista. Kuitenkin monissa avioliitoissa tätä ihannetta voidaan toteuttaa.

Myöntyvä asenne tarkoittaa, että kun on kyseessä rakastava aviomies, vaimon tulisi kunnioittavasti noudattaa hänen pyyntöään mikäli mahdollista. Jos vaimo on eri mieltä, hänen tulisi tuoda se ilmi, hänen ei tulisi tukahduttaa mielipiteitään. Mutta hänen tulisi ottaa huomioon aviomies. Samoin aviomiehen tulee ottaa vaimon mielipiteet ja tunteet vakavasti ja harkita niitä äärimmäisen tarkkaan. Aviomiehen ei tule olla välittämättä vaimon ajatuksista ja tunteista. Silti perheen sisällä aviomiehellä on viimeinen sana.

- Baba, tämä on patriarkaattia.

Tämä ei ole patriarkaattia. En puhu miesten vallan puolesta. Miesten ja naisten välillä on tasapaino. Tuo tasapaino tulee oivaltaa. Niin miehiä kuin naisiakaan ei tule alistaa. Heidän luonteenpiirteensä ovat vain erilaiset ja siksi heidän ilmaisutapansa voi olla erilainen. Kuten sanoin, nainen voi olla aviomiehen suhteen myöntyväinen, mutta se ei tarkoita että hänen pitäisi asennoitua näin muiden miesten suhteen. Hänen ei tule laskea katsettaan alistuvaisesti eikä hänen tule pitää mielipiteitään salassa - työelämässä, politiikassa, kaikilla aloilla hänen tulee olla rohkea ja tuoda ajatuksensa ja tunteensa esille. Hänen ei tarvitse olla miehille mieliksi. Mutta kotona tilanne on hieman toinen.

Niin niin, et pidä siitä mutta teet sen siitä huolimatta. En puhu naisten alistamisen puolesta. Haluan että naiset vapautuvat heihin kohdistuneesta tyranniasta. Haluan että naisiin kohdistuva väkivalta loppuu. Puhun naisten taloudellisesta ja poliittisesta noususta, mutta en halua että naisista tulee käytökseltään maskuliinisia. Naisten rikkaus ja suuruus piilee heidän naisellisuudessaan. Niinpä tarvitaan tämän lähestymistavan ymmärtämistä ja tulisi omaksua naisellinen lähestymistapa näiden asioiden ratkaisemiseen. Niitä ei ratkaista maskuliinisella tavalla. Naisen rakkaus ja pehmeys voivat olla mahtava voima. Naiset ovat hallinneet tätä maapalloa. He ovat eläneet ilman alistamista ja tulevat jälleen sen tekemään. Mutta silti aviovaimon myöntyväinen asenne lojaaliseen aviomieheen on hyvä psykologinen lähestymistapa.