PROUTin ominaispiirteitä


PROUTin kokonaisvaltainen filosofia käsittää poliittisen filosofian kaikki osa-alueet: perusarvot,
historian teorian, poliittisen järjestelmän, ympäristöfilosofian, sosiaaliset ja kulttuuriset konseptit, näkemyksen tulevaisuudesta ja muutoksen metodologian.

PROUT yhdistää yhteen teoreettiseen viitekehykseen laajan kirjon edistyksellisiä tavoitteita kuten osuuskunnat, talousdemokratian, bioregionalismin, talouden hajauttamisen, yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, luonnonsuojelun, perustarpeiden takaamisen kaikille, tasa-arvoisuuden, maailmanhallituksen, reilun kaupan, eläinten ja kasvien oikeudet, henkiset arvot, maailmanrauhan, kulttuurisen itsemääräämisoikeuden sekä kestävän kehityksen.

PROUT on käyttökelpoinen vaihtoehto materialismiin pohjautuville poliittisille filosofioille kuten anarkismille, kommunismille ja kapitalismille. Se perustuu postmaterialistiseen maailmankuvaan ja esittää nykyisistä poliittisista malleista merkittävästi poikkeavan poliittisen vision.

PROUTin arvopohja perustuu holistiseen kosmologiaan, jonka juontaa juurensa eri lähteisiin:
perinteisen viisauden filosofiaan, alkuperäiskansojen henkisyyteen, syvään ekologiaan ja
kvanttifysiikan sekä modernin kosmologian filosofisiin vaikutuksiin.

PROUT on sopusoinnussa kehittyvän planetaarisen tietoisuuden muutoksen kanssa, joka yhdistää lännen, idän, alkuperäiskansojen ja kokonaisvaltaisen tieteen saavutukset ja vahvuudet.

PROUT on luotu palvelemaan ihmisluonnon kokonaisuutta: fyysistä, mentaalista ja henkistä. Se ei unohda tai tukahduta yhdenkään ihmisluonnon olemuspuolen kehittymistä, vaan tukee niiden tasapainoista ja yhdentynyttä ilmaisua.

PROUT ei aseta materiaalista kehitystä henkisen kehityksen edelle eikä henkistä kehitystä materiaalisen kehityksen edelle, vaan tunnistaa näiden molempien merkityksen terveen,tasapainoisen ja tyydytystä tuottavan yhteiskunnan kehittämisessä.

PROUT toteaa, että oppisuuntien ja toimintamallien tulee kehittyä käytännön kautta ja sen kautta myös osoittaa toimiviksi - ja että nykyisiä toimintamalleja tulee aktiivisesti muuttaa yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten myötä.

PROUT laajentaa humanismin käsitteen uushumanismiksi, jonka päämääränä on kaikkien elävien olentojen hyvinvointi, ei pelkästään ihmisten. Uushumanismi korostaa, että yksilöiden, ryhmien ja lajien hyvinvointia ei voi erottaa kokonaisuuden hyvinvoinnista.

PROUT määrittelee uudelleen sen mikä on todellista kehitystä: siihen ei riitä pelkästään
materiaalinen tai teknologian kehitykseen liittyvä kehitys, vaan se, mikä johtaa ihmisten
kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehitykseen. Kehitystä mittaa materiaalisella tasolla parhaiten ihmisten elintason kohoaminen; mentaalisella tasolla uushumanistisen tietoisuuden lisääntyminen ja henkisellä tasolla rakkauden, sisäisen rauhan ja kosmisen tunteen lisääntyminen.

PROUTiin sisältyvät keskeiset yhteiskunnalliset aatteet - kuten talousdemokratia, tasa-arvo, maailmanrauha ja ympäristökysymykset - ja se tarjoaa käytännöllisen mallin niiden saavuttamiseksi.

PROUT ei ole reaktio yhteiskunnallisiin ongelmiin, vaan se on positiivinen pyrkimys luoda visio ja rakentaa eheä, elinvoimainen ja kestävä yhteiskunta. Se ei nouse nykyisen globaalin todellisuuden kritiikistä, vaan lähtee kaikkien ihmisten perustarpeiden kokonaisvaltaisesta tyydyttämisestä.

PROUT ei aseta yhteistä etua yksilön edun edelle eikä yksilön etua yhteisen edun edelle, vaan näkee yksilölliset ja yhteisölliset tarpeet oleellisesti toisistaan riippuvaisina. Yksilöiden hyvinvointi perustuu yhteisön kehitykseen ja yhteisön hyvinvointi puolestaan perustuu yksilöiden kehitykseen.

PROUT korostaa, että yhteiskunnan vapautuminen voi tapahtua ainoastaan yksilöiden vapautuneen tietoisuuden kautta. Sen vuoksi se ei ensisijaisesti aja poliittista muutosta, vaan korostaa kulttuurista muutosta, riittävän koulutuksen merkitystä, moraalista tiedostamista ja henkistä kasvua. Poliittisen vallan muutoksen tulisi olla seurausta kollektiivisen tietoisuuden muutoksesta eikä ns. etujoukkoryhmien tuottamaa.

PROUT esittää merkittäviä muutoksia vallan painopisteen siirtämiseksi; esimerkiksi taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen vallan tulee siirtyä monikansallisilta suuryrityksiltä ja kansallisvaltioilta paikalliselle ja alueelliselle tasolle ja poliittisen ja sotilaallisen vallan painopiste tulee siirtää kansallisvaltiolta maailmanhallitukselle.

PROUT hylkää voitontavoittelun taloudellisen toiminnan keskeisenä motivaattorina. Vaikka taloudellinen voitto heijastaakin yrityksen toimivuutta, se ei saa tärkeydessään ylittää kuluttajien tarpeita, yhteisön hyvinvointia, raaka-aineiden saatavuutta, ympäristön hyvinvointia, tasa-arvoa tai työntekijöiden tyytyväisyyttä.

PROUTia ei voi määritellä vasemmistolaiseksi tai oikeistolaiseksi; konservatiiviseksi tai liberaaliksi; sitä ei voi myöskään kutsua sosialistiseksi tai anarkistiseksi. Sillä on oma arvoperusta, joka ylittää poliittisen vasemmisto-oikeisto akselin, ja joka sisältää monien yhteiskunnallisten filosofioiden vahvuudet.

PROUTin kestävän kehityksen käsite perustuu tasapainon säilyttämiseen kaikilla yhteiskunnan tasoilla: materiaalisen, mentaalisen ja henkisen.

PROUT seuraa luonnon toimintatapaa. Ne jotka tuntevat ekologista tiedettä, kompleksisuusteoriaa, systeemiteoriaa tai kvanttifysiikan filosofisia vaikutuksia, löytävät samansuuntaisia seikkoja Proutin arvoja, periaatteita ja toiminnallista mallia tarkastellessaan.

PROUT ei peräänkuuluta vapaata markkinataloutta eikä valtiojohtoista komentotaloutta, vaan säädeltyä markkinataloutta. Se vastustaa suurten korporaatioiden tai valtion säätelemää yritystoimintaa ja tukee osuustoimintaa ja pienyrittäjyyttä - ja avainteollisuuden (yhteiskunnallisesti elintärkeiden teollisuudenalojen) kohdalla julkisen sektorin ohjausta.

PROUT vahvistaa postmodernismin relativismin suhteessa fenomenologiseen maailmaan, mutta hylkää ajatuksen, ettei olisi tilaa universaaleille arvoille, korostaen, että oikeudenmukainen ja kestävä arvoperusta löytyy materiaalisen olemassaolon transendenttisessä alkuperässä.

PROUTia on kutsuttu "edistykselliseksi sosialismiksi". Toisin kuin kommunismi ja keskitetyt
kapitalistiset taloudet, PROUTiin sisältyy "hajautettu talous". Toisin kuin kommunismin keskitetysti suunniteltu talous, PROUT vaatii "hajautettua suunnittelua". Toisin kuin libertaarinen/kapitalistinen laízze faire -markkinatalous, PROUTiin sisältyy "säädelty markkinatalous". Toisin kuin valtiososialismi, PROUTiin sisältyy "kolmitasoinen yritysjärjestelmä" johon sisältyvät yksityisyritykset, osuustoiminta ja avainteollisuus, mutta ei valtion omistama yritystoiminta. Toisin kuin demokraattinen sosialismi   PROUT antaa enemmän merkitystä kansalaissektorille - "yhteiskunnallisten toimikuntien" muodossa -- ja täten vähentää hyvinvointivaltion roolia.

Ravi Logan